Uusi kysely osoittaa, että pilvipohjaisten ratkaisujen kypsyys on kasvanut merkittävästi Pohjoismaissa viimeisten viiden vuoden aikana, sekä strategisesta että operatiivisesta näkökulmasta – Ruotsin kamppaillessa Suomen kanssa ykkössijasta.
Kysely, nimeltään Cloud Maturity Index 2019, toteutettiin IT-toimittaja Tiedon toimesta ja perustuu yli 300 pohjoismaisen IT-päätöksentekijän vastauksiin yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Se osoittaa, että lähes joka viides organisaatio (18 prosenttia) Pohjoismaissa voidaan nyt katsoa olevan "kypsä" suhteessaan cloud-tjenesteisiin. Lisäksi 27 prosenttia on luokiteltu "tietävänä", kun taas 42 prosenttia on perustasolla ja 13 prosenttia pidetään "kypsymättömänä". Kypsäksi cloud-liiketoiminnaksi luokitteleminen tarkoittaa, että cloud on saavuttanut noin 20 prosentin pienemmät IT-käyttökustannukset ja keskimäärin 15 prosentin tehokkuuden kasvun – ja siten parantuneen kilpailukyvyn.
Merkityksellistä kypsiksi katsotuille organisaatioille on se, että ne käyttävät laajasti ja usein cloud-tjenesteita ja cloud-alustoja – jopa 97 prosenttia niiden IT:stä on cloud-pohjaista, ja ne ovat yleisesti paljon parempia hyödyntämään cloudin etuja verrattuna vähemmän kypsiä organisaatioita.
Julkinen sektori cloud-tjenesteiden kypsymättöminä ostajina
Toimialojen osalta finanssiala on korkeimmalla sijoituksella pohjoismaisissa organisaatioissa, kuten myös vuonna 2015 ja 2017 tehdyissä tutkimuksissa. Valitettavasti julkinen sektori jatkaa alhaisimpana strategisen ja operatiivisen kypsyyden suhteen. Valmistava teollisuus on toimiala, jossa kypsyys on kasvanut nopeimmin verrattuna aiempiin vuosiin.
Raportti korostaa myös ympäristötekijöiden huomioimisen tärkeyttä organisaation cloud-hankkeissa. Hiukan yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti jo ottavansa huomioon energian kulutuksen ja hiilidioksidipäästöt osana cloud-strategiaansa. Ei ole yllättävää, että kypsät organisaatiot ovat tässäkin eturintamassa ja ymmärtävät paremmin, miksi IT- ja cloudiin liittyvät ympäristöaloitteet ovat tärkeitä.
Dataomistajuuden osalta Tieto nostaa esiin Suomen edelläkävijänä, joka erottuu kehittyneen cloud-turvallisuutensa ansiosta – ei vähiten siksi, että se on julkisella sektorilla pohjoismaisen alueen kärjessä. Ruotsissa, Tiedon mukaan, dataomistajuus on "melko polarisoitunut" alue.
Yleisesti kasvava luottamus cloud-ratkaisuihin
Toinen kysely, Barracuda Networksin tekemä, osoittaa, että organisaatiot ympäri maailmaa luottavat yhä enemmän julkiseen pilveen. Kyselyyn vastasi yli 850 IT-turvallisuusjohtajaa eri puolilta maailmaa. Heidän vastauksensa osoittavat jyrkkää luottamuksen kasvua julkisiin cloud-asennuksiin. Yli kaksi viidestä (44 prosenttia) uskoo nyt, että julkiset cloud-ympäristöt ovat "vähintään yhtä turvallisia" kuin paikalliset IT-ympäristöt, kun taas 21 prosenttia väittää niiden olevan "jopa turvallisempia". Lisäksi 60 prosenttia sanoo olevansa "melko" tai "erittäin" varmoja siitä, että organisaationsa cloud-teknologian käyttö on turvallista.
On täysin loogista, että luottamus kasvaa, kun yhä useammat oppivat – ja ymmärtävät täysin – miten cloud-teknologia toimii ja mitä cloud-palveluntarjoajat tekevät suojatakseen asiakkaidensa tiedot. Cloud-palveluntarjoajat voivat käyttää huomattavasti nykyaikaisempaa ja turvallisempaa infrastruktuuria kuin useimmat yksittäiset organisaatiot pystyvät hankkimaan (tai joilla on asiantuntemusta hankkia oikein).
Cloudissa organisaatiot voivat hyötyä räätälöidystä ja maksimaalisesti turvallisesta laitteistosta, infrastruktuurista ja turvallisuuskäytännöistä – cloud-palveluntarjoajat eivät yksinkertaisesti voi kilpailullisista syistä tinkiä näistä alueista. Niin kauan kuin organisaatiot valitsevat oikeat kumppanit ja turvallisuustyökalut ja ymmärtävät täysin, mitä yhteisvastuun jakaminen pilvessä tarkoittaa, turvallisuusriskit heidän tiedoistaan voidaan merkittävästi pienentää. Ei vähiten siksi, että cloud tarjoaa usein enemmän varmuuskopiointi- ja paljon paremman redundanssivaihtoehdon riskien minimoimiseksi.
Jonkin verran epäröintiä pilveen tallennettavan arkaluontoisen datan suhteen
Kuitenkin, vaikka luottamus kasvaa, on edelleen joitakin huolia, jotka hidastavat organisaatioiden cloudin käyttöönottoa. Barracuda Networksin kyselyyn osallistuneet organisaatiot ovat varovaisia sijoittamaan tiettyjä arkaluontoisia tietotyyppejä cloudiin. 53 prosenttia katsoo, että asiakastiedot ovat epäilyttävin data tässä suhteessa, kun taas 55 prosenttia pitää sisäisiä taloustietoja kaikkein arkaluontoisimpina.
Toisin sanoen cloud-palveluntarjoajilla on selkeä parannuspotentiaali, sillä heidän täytyy parantaa kykyään selkeästi osoittaa, miten turvallisuus toimii ja miksi cloud on turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi pelkästään paikalliset ratkaisut. Tämä on erityisen tärkeää, kun 47 prosenttia vastaajista valittaa kyberturvallisuuden puutteista ja 42 prosenttia kokee, että cloud-tjenestesi läpinäkyvyydessä on puutteita, mikä voi vaikeuttaa organisaatioiden työtä cloud-turvallisuuden parissa.
